Siirry sisältöön

YKSINÄISYYS I Mitä jos ei oo yhtään kaveria?

Julkaistu 11.01.2021 - Väestöliitto
Jopa joka kymmenes nuori kokee, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää. Omasta tahdosta riippumattomana se saattaa tuntua musertavalle, sillä yksinäisyys satuttaa ja lisää ulkopuolisuuden tunnetta. Yksinäisyyteen ja sen aiheuttamaan tuskaan on kuitenkin mahdollista saada apua, mikä voi auttaa uusien ystäväsuhteiden solmimisessa sekä vähentää ikävien kokemusten ja ajatusten vaikutusta omaan ajatteluun.
Poikien Puhelin -
Tuottanut Väestöliitto

Yksinäisyys ja yksin olo ovat eri asioita, sillä yksinolo voi olla usein tarpeellista ja kaivattua. Yksinäisyys sen sijaan on omasta tahdosta riippumaton tunne, jota voi ajoittain olla vaikea määritellä. Yksinäisyyttä on myös monenlaista. Sosiaalisesti yksinäinen ihminen saattaa kokea, ettei hänellä ole elämässään yhtään ihmistä kenelle uskoutua tai kenen kanssa jakaa elämän iloja tai suruja. Tunne voi olla musertava ja johtaa kielteisen minäkuvan kehittymiseen. Etenkin mikäli ihmissuhteiden solmiminen tuntuu vaikealle tai henkilö on toistuvista yrityksistä huolimatta tullut torjutuksi tai jäänyt porukan ulkopuolelle.

Toisaalta yksinäisyys voi olla emotionaalista, jolloin henkilö voi kokea olevansa yksin, vaikka hänellä olisikin näennäisesti paljon kavereita. Tällöin yksinäisyys johtuu siitä, etteivät nykyiset kaverisuhteet ole sellaisia kuin toivoisi. Henkilö saattaa esimerkiksi kokea, ettei saa luotua kavereihinsa sellaista yhteyttä, joka mahdollistaisi omien ajatusten ja syvempien pohdintojen jakamista. Kaverisuhteet saattava myös perustua enemmän yhteisten mielenkiinnon kohteiden kuin jaetun arvostuksen ja luottamuksen varaan, jonka myötä suhde voi olla toivottua pinnallisempi.

Yksinäisyys voi aiheuttaa surua, pettymystä ja epäonnistumisen kokemuksia, jotka voivat heikentää itseluottamusta. Toisaalta yksinäisyyden aiheuttama tuska voi purkautua vihana tai katkeruutena sekä epäluottamuksena muita kohtaan. Tuska luo tarpeen suojella itseä ja ratkaista tilanne keinolla millä hyvänsä, mikä voi johtaa eristäytymiseen tai sosiaalisten tilanteiden välttelyyn, jottei joutuisi kohtaamaan enää uusia pettymyksiä tai torjutuksi tulemista. Vihaksi naamioitunut tuska taas saattaa purkautua uhkailuna tai haluna kostaa kokemansa epäoikeudet muille. Toisaalta viha voi myös kääntyä sisäänpäin, mikä voi johtaa itsensä satuttamiseen tai rankaisemiseen kohtalokkain seurauksin.

Yksinäisyydestä koettu tuska johtuu tarpeesta kuulua yhteen. Jokainen tarvitsee rinnalleen toisen ihmisen, kuka välittää ja kenestä välittää. Jokainen meistä kaipaa tulla nähdyksi ja arvostetuksi sellaisena kuin on. Näiden perustarpeiden puute, voi johtaa mielenterveyden järkkymiseen ja oman arvon tunteen menetykseen, jotka voivat synnyttää ajatuksen, ettei tilanteesta ole ulospääsyä. Yksinäisyys puolestaan voi johtua esimerkiksi lapsuuden negatiivisista kokemuksista, sosiaalisten tilanteiden pelosta, heikoista sosiaalisista taidoista tai vaikka muutosta uudelle paikkakunnalle. Ikävät kokemukset saattavat johtaa siihen, ettei henkilö uskalla enää tarttua uusiin tilaisuuksiin tai yrittää uusien kaverisuhteiden solmimista, sillä on vakuuttunut epäonnistumisestaan eikä enää halua kokea torjutuksi tulemista.

On tärkeää ymmärtää, ettei yksinäisyys koskaan kenenkään vika. Jokaisella on oikeus kokea yksinäisyyden aiheuttamaa tuskaa, surua sekä epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Toisaalta on tärkeää ymmärtää, että jokainen voi vaikuttaa siihen, missä määrin antaa ikävien tunteiden vaikuttaa elämäänsä ja rajoittaa toimintamahdollisuuksiaan. Yksinäinen saattaa herkästi myös ajatella olevansa tunteidensa kanssa yksin. Todellisuudessa peräti joka viides suomalainen kokee voimakasta yksinäisyyttä jossain elämänsä vaiheessa. Tärkeintä on uskaltaa puhua yksinäisyydestä ja kertoa tunteistaan jollekin luotettavalle ihmiselle: sukulaiselle, opettajalle, työkaverille, naapurille tai ammattilaiselle. Toisaalta jos tunnistat lähipiiristäsi yksinäisen ihmisen, älä jätä häntä yksin, vaan ota asia puheeksi.

Miten niitä kavereita sitten voi saada? Ensisijaisen tärkeää on antaa itselleen armoa ja hakea tukea ikävien kokemusten käsittelyyn. Sen jälkeen voi alkaa ottaa pieniä askelia kohti uusia mahdollisuuksia, joiden myötä itsevarmuus alkaa rakentua uudelleen. Aloita vaikka moikkaamalla mukavalta vaikuttavaa tyyppiä koulussa tai kysy kuulumisia. Tilanteet, joissa ryhmässä oleminen on luontevaa esim. ryhmätehtävät koulussa helpottavat tutustumista. Hakeudu uusien itseäsi kiinnostavien harrastusten pariin, joissa voi tavata samanhenkisiä ihmisiä ja keskustelun aloittaminen on helpompaa. Muista, ystävyyssuhteen rakentuminen ja tutustuminen vaatii aikaa, joten älä vaadi itseltäsi liikoja heti alussa. Palkitse itseäsi onnistumisista, niin vahvistat positiivisia kokemuksia. Muista myös pelot ja ahdistus ovat tunteita, joiden vallasta päätät itse.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Mihin katosi ihminen, johon rakastuin? – Etsi hänet takaisin!

Haluaisitko saada esiin kumppanistasi ne piirteet, johon joskus rakastuit? Sen hyvän olon, jota joskus tunsit? Hypätkää rohkeasti elättelemään...

Uusi vuosi on mahdollisuus uuteen työelämässä ja parisuhteessa!

Uuden vuoden lupaukset liittyvät usein omaan hyvinvointiin ja ne unohtuvat nopeasti. Voisiko sinun uudenvuoden lupauksesi ensi vuonna liittyä...

Tekeekö ylikuormittuneisuus tuhoa parisuhteessasi etkä sumupilvessäsi sitä edes huomaa?

Ylikuormittuneisuus vie huolestuttavan paljon tilaa parisuhteen ja perheen hyvinvoinnista. Tunnistatko itsesi tai läheisesi tästä tekstistä?