Peruskoulun jälkeen

Joillakin nuorilla valinta on ollut selvä jo kauan aikaa sitten. Joskus taas nuoren on kaiken murrosiän myllerryksen keskellä vaikeaa tehdä valintaa. Hänestä voi tuntua, että tämä valinta ratkaisee kaiken.”Jos nyt mokaan, kaikki menee hukkaan.”

Lukio antaa monelle lisäaikaa eikä varmasti sulje mitään mahdollisuutta pois. Toisille taas kolme vuotta lisää yleissivistävää opetusta on kauhistus, mieli palaa töihin ja oppimaan ammatti.

Nuori tekee valinnan omasta tulevaisuudesta itse

Nuoren kanssa on hyvä käydä ajoissa keskustelua eri vaihtoehdoista, ja kuunnella hänen ajatuksiaan. Vanhan ”lukiosta korkeakouluun, ammattikoulusta duunariksi” –järjestelmän tilalle on tullut joustava koulutusjärjestelmä, jossa on mahdollista suorittaa lukio-opintoja ammatillisen koulutuksen yhteydessä. Myös ammatillisen koulutuksen suorittaneen opiskelijan on mahdollista hakeutua ammattikorkeakouluihin ja myöhemmin yliopistoihin.

Peruskoulun päättöluokalla opinto-ohjaaja on keskeisessä asemassa nuorten jatko-opintoihin hakemisessa. Kaikille nuorille varataan henkilökohtainen ohjausaika opinto-ohjaajalle. Vanhemmat voivat myös olla kysymyksineen yhteydessä kouluun. Yhteinen tapaaminen nuoren, vanhempien ja opinto-ohjaajan kanssa järjestetään tarvittaessa, jos kysymyksiä ja keskusteltavaa on paljon.

Isä ja äiti voivat kertoa näkemyksiään, mutta nuori tekee valinnan omaa tulevaisuuttaan silmällä pitäen. Opiskeluun tarvitaan oma motivaatio. Vanhempien ääneen lausumattomatkin asenteet vaikuttavat vahvasti nuoren valintoihin. Nuorelle tulee tunne, ettei hän kelpaa omana itsenään ja omine valintoineen.

Jos nuori huomaa tehneensä virhevalinnan, on hyvä muistuttaa hänen nuoresta iästään. Virhevalintojen korjaaminen on mahdollista. Mitään ei ole menetetty, vaikka opiskelisikin vuoden yleissivistäviä aineita tai ammatillisen koulutuksen kursseja. Seuraavana vuonna voi hakea paremmin itselle sopivaan koulutukseen. Osa aiemmista suorituksista luetaan yleensä opiskelijalle hyväksi uudessa koulutuspaikassa.

Vanhempien huolenaiheet ovat tuttuja yläluokilta

Suurimmat riskit ja vanhempien huolenaiheet tässä vaiheessa ovat samoja, kuin yläluokille siirryttäessä:

• Millainen toimintakulttuuri uudessa koulussa ja luokassa on?
• Millaisen roolin nuori ottaa, millä keinoin pätee uudessa sosiaalisessa yhteisössä?

Suomen koulutusjärjestelmän tavoitteena on turvata kaikille nuorille toisen asteen koulutus. Noin 3 000 – 4 000 nuorta (5-7 prosenttia ikäluokasta) jää peruskoulun jälkeisen toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle. Osalle näistä nuorista löytyy oppisopimuspaikka tai ammatillinen koulutus, joka ei kuulu yhteisvalinnan piiriin.

Jos nuori ei saa yhteisvalinnassa opiskelupaikkaa, on hyvä olla yhteydessä opinto-ohjaajaan. Häneltä saa tietoa oppilaitosten peruutuspaikoista, 10-luokista tai yhteistyöverkostoista.

Opintojen keskeyttäminen voi myös huolestuttaa vanhempia. Toisen asteen opinnoista lukion keskeyttää joka kymmenes opiskelija, ammatillisessa koulutuksessa keskeyttäneiden osuus on vajaa kolmannes. Suuri osa näistä nuorista siirtyy töihin tai myöhemmin opiskelemaan toista alaa.

Kirjoittajat: Vanhemmuuden asiantuntijat, Väestöliitto