Väestöliiton logo

Nuoren masennus

Mielialanvaihtelut ja tilapäinen masentuneisuuskin kuuluu murrosikään. On myös luonnollista reagoida alakuloisuudella erilaisiin elämän vastoinkäymisiin.

Masennuksella tarkoitetaan pidempikestoista, voimakasta ja arkielämää haittaavaa alakuloisuutta. Vanhemmman on tärkeää tunnistaa ja erottaa sellaiset oireet, jotka vaikeuttavat nuoren arjesta selviytymistä ja haittaavat hänen elämänsä etenemistä.

Lapsen tai nuoren masennus voi ilmetä monin eri tavoin. Nuorille tyypillisiä ja hankalammin aikuisen tunnistettavia masennuksen oireita ovat aiemmin mainittujen lisäksi yli kaksi viikkoa jatkuva

  • Ärtyisyys ja ”lyhytpinnaisuus” – riitoja ja yhteenottoja perheessä ja ystävien kanssa tai toisten kiusaaminen esimerkiksi koulussa
  • Levottomuus – ”pakko” tehdä koko ajan jotain tai hakeutua toisten seuraan
  • Ilkivalta, irralliset seksisuhteet ja runsas päihteiden käyttö
  • Voimakas väsymys, joka ei riipu siitä, miten paljon nuori nukkuu
  • Jatkuvat fyysiset oireet, joille ei löydy muuta selitystä

Masennus saattaa naamioitua monenlaiseen oireiluun tai häiriökäyttäytymiseen. Pojilla esiintyy tyttöjä tavallisemmin käytöshäiriöitä ja päihteiden ongelmakäyttöä. Usein ratkaisematta jää kysymys, hoitaako nuori päihteillä pahaa oloaan vai johtuuko paha olo päihteiden käytöstä.

Pojille ovat tyypillisempiä myös laittomuudet ja väkivalta. Tyttöjen oireilu kääntyy usein omaan itseen; vakava masennus tai itsensä vahingoittaminen – syömishäiriöt ja viiltely – ovat yleisempiä tytöillä.

Varhainen hoitoon hakeutuminen kannattaa

Nuoren masennusta kannattaa hoitaa; se paranee lähes aina. Se saattaa kuitenkin myös uusiutua myöhemmin. Mitä varhaisemmin hoitoon hakeudutaan sitä todennäköisemmin masennustilan kesto lyhenee ja myös uusiutumisriskiä pystytään vähentämään. Tärkeää on saada riittävästi tukea myös oireiden helpottamisen jälkeen.

Kouluterveyskyselyjen mukaan keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta oli yläluokkien tytöistä 17-18 prosentillla, pojista 8 prosentilla sekä lukiolaistytöistä 14 ja -pojista 7 prosentilla. Kyselyssä nuoret vastasivat itse kysymyksiin omasta mielialastaan. Vakavaa masennusta ilmenee useiden tutkimusten mukaan 5-10 prosentilla nuorista.

Itsetuhoajatuksia on ollut noin 15 prosentilla pojista ja neljänneksellä tytöistä. Nuorilla on kahdeksankertainen riski uusia teko “lievänkin” itsetuhoisen teon jälkeen. Tämän vuoksi itsetuhoiseen käytökseen puuttuminen ja masennuksen hoito on äärimmäisen tärkeää. Vanhempien kannattaa mieluummin reagoida ”yli” kuin seurata tilannetta hetkeäkään liian kauan.

Itsemurhien määrä suhteessa asukaslukuun on viime vuosina vähentynyt Suomessa noin viidenneksen. Nuorten itsemurhakuolleisuus on kuitenkin huolestuttavan suuri: 15-24-vuotiaiden suomalaisten tyttöjen itsemurhakuolleisuus on maailman toiseksi korkeinta, poikien kohdalla sijaluku on viides.

Teksti julkaistu aiemmin Väestöliiton verkkosivuilla Vanhemmuusosion alla.

Nuorten mielenterveystalo.fi tarjoaa paljon tietoa,tukea ja palveluita erilaisista mielenterveyden osa-alueista sekä nuorille,vanhemmille että ammattilaisille.

Artikkelia päivitetty 26.5.17