Väestöliiton logo

Äidiksi tai isäksi teini-iässä?

Suomessa syntyy vuosittain yli tuhat lasta, joiden äiti on korkeintaan 19-vuotias. Jokaisen teiniäidin elämä ja tilanne on ainutlaatuinen. Kun teini-ikäinen tyttö tulee raskaaksi, ei raskautta kuitenkaan useimmiten ole suunniteltu tai toivottu. Kun teini huomaa olevansa raskaana, on edessä vaikea päätös: jatkaako raskautta vai keskeyttää se? Tätä kysymystä pohtiessa on ensiarvoisen tärkeää saada tukea omalta lähipiiriltä. Erityisesti äidin antama tuki on tärkeää. Tilanteessa on suureksi avuksi, jos teinillä on lähellään useita aikuisia, perheenjäseniä ja ystäviä, joiden kanssa hän voi pohtia tulevaisuuden näkymiään. Usein on myös niin, että tulevan vauvan isä on samaa ikäluokkaa. Nuorten parisuhde voi olla vielä tuore ja sitoutuminen perheeseen tässä elämänvaiheessa saattaa pelottaa.

Jos teini päättää jatkaa raskautta, hänellä on vastassaan samanaikaisesti monenlaisia haasteita. Nuori käy läpi omaan nuoruuteensa liittyviä kehitystehtäviä. Nuoren tehtäviin kuuluu esimerkiksi itsenäistyminen vanhemmistaan ja omiin ikätovereihin liittyminen. Nuori myös opettelee sosiaalisia taitoja ja omaksuu arvoja. Lisäksi nuoren on sopeuduttava omassa kehossaan ja ulkonäössään tapahtuviin muutoksiin. Raskaaksi tulo tuo taas omat haasteensa, jotka liittyvät mieleen ja tunteisiin ja kehon muutoksiin. Myös tulevat nuoret isät joutuvat sopeutumaan uudenlaiseen identiteettiin. Menettääkö vanhemmuuden myötä normaalin nuoren elämän?

Kuitenkin teiniäitiys ja –isyys voi sisältää monia myönteisiä elementtejä. Raskaus ja tuleva vanhemmuus voi olla nuorelle palkitsevaa ja kasvattaa vastuullisuuteen. Tuleva vauva voi motivoida muuttamaan elämäntyyliä ja antaa elämälle uutta merkitystä ja sisältöä.

Teinin vanhemmalle oman nuoren tulo äidiksi tai isäksi voi olla kova juttu. Se voi vaatia sulattelua ja pohdintaa ja herättää voimakkaitakin tunteita. Niitä kannattaa tutkailla ja käsitellä, jotta voi olla oman nuorensa tukena, sillä kaikenlainen tuki on ensiarvoisen tärkeää tulevalle vanhemmalle.

Lisätietoja löydät Miila Halosen ja Dan Apterin artikkelista Huulikiilteestä housuvaippoihin